Nālandan opetusmonasterin perustaminen: 700-luvun buddhalaisen filosofian ja oppiarvon keskuksen syntyminen Intiassa.

Nālandan opetusmonasterin perustaminen: 700-luvun buddhalaisen filosofian ja oppiarvon keskuksen syntyminen Intiassa.

Tieto on valttia, sanontaan sopii – ainakin jos puhutaan Nalandasta. Se oli 700-luvulla yksi maailman merkittävimmistä oppihalleista, joka houkutteli innoissaan oppivaisia ja tiedemiehiä ympäri Aasiaa. Nalandan opetusmonasterin perustaminen Intiassa tuolloisen Magadhan kuningaskunnan alueelle merkitsi historiallista käännekohtaa buddhalaisuuden ja oppiarvon historiassa, jättäen jälkensä moniin filosofisiin ja tieteellisiin keskusteluihin vuosisatojen ajan.

Nalandan tarina alkoi 500-luvulla kun kuningas Śrī Gupta perusti maaseudun kylään pienen munkkien luostarin. Alue oli valittu tarkoin; rauhalliseen ympäristöön, kaukana hälinän ja sekasorron keskuksesta, mutta silti strategisessa sijainnissa, joka mahdollisti helppojen kulkuyhteyksien muuhun Intiaan ja Aasiaan.

Monasteri kasvoi nopeasti suosiossa. Sille annettiin nimeksi Nalanda, sanskritin kielen sanasta “neljä jalokiveä”, viitaten neljään buddhalaiseen jaloon totuuteen: kärsimys (dukkha), halun aiheuttama kärsimys (samudaya), kärsimyksen lopettaminen (nirodha) ja kärsimyksen lopettamista johtava polku (magga).

Buddhalaiset munkit, jotka saapuivat Nalandan opetusluostariin, olivat merkittäviä oppineita ja filosofejä. He opettivat buddhalaisuuden perusteita, logiikkaa, matematiikkaa, kielitiedettä, lääketiedettä ja astronomiaa. Nalandassa oli laaja kirjasto, jossa säilytettiin tuhansia käsikirjoituksia sanskritin, paalin ja muiden kielten kielellä. Kirjasto on edelleen legenda, jonka sanotaan sisältäneen kaiken tunnetun tiedon tuolloisesta maailmasta.

Nalandan opetusmonasteriin saapuivat oppilaat kaukaisen Kiinan ja Kaakkois-Aasian maista. He etsivät tietoa ja viisautta Nalandan erikoislaatuisten filosofien ja tutkijoiden luota. Moni heistä palasi kotimaihinsa ja levitti Nalandassa opettua tietoa ja filosofiaa, vaikuttaen näin koko Aasian kulttuuriin ja ajatteluun.

Nalandan opetusmonasterin suuren merkityksen toi esiin myös sen monimutkainen yhteiskuntarakenne. Se oli täysin itsehallinnollinen instituutio, johon kuului tuhatkunta munkkia ja useita professorin asemaan ylevätuotuja oppineita.

Oppiaine Kuuluisia professoreita
Buddhalaisuuden filosofia Nagarjuna, Aryadeva
Matematiikka Brahmagupta
Astronomia Varāhamihira
Lääketiede Sushruta
Kielitiede Panini

Nalandan opetusmonasterin kulta-aikaa pidetään 700-luvulla. Se oli tuolloin Intiassa ja koko Aasian mannermantereella tunnettu oppiksen keskus. Tällä ajanjaksolla Nalanda oli paitsi oppilaitokseksi myös tärkeä kulttuurillinen keskipiste. Siellä järjestettiin säännöllisesti luentoja, debateja ja muita tieteellisiä tilaisuuksia, joihin osallistui oppineita eri puolilta maailmaa.

Nalandan loppuminen: islamilaisten valloitusten vaikutus Intiaan 1200-luvulla.

Valitettavasti Nalandan loistokas aikakausi päättyi traagisesti 1200-luvulla, kun muslimivalloittaja Bakhtiyar Khilji hyökkäsi opetusluostariin ja poltti sen maan tasalle. Tämän tapahtuman syyt ovat monimutkaisia ja historiallisissa teksteissä on ristiriitaista tietoa. On kuitenkin selvää että Nalandan tuho oli valtava menetys koko Aasian tiedon ja kulttuurin kannalta.

Nalandan opetusmonasterin tuho ei ollut vain materiaalista tappiota; se merkitsi myös merkittävän tietolähteen kadottamista. Paljon arvokkaita käsikirjoituksia, tekstejä ja tietoa tuhoutui ikuisesti tulipalossa. Tämän tapahtuman vaikutukset tunnetaan yhä tänään: osa Nalandan opetuksista on kadonnut aikakapseliin ja historiantutkijat pyrkivät edelleen selvittämään Nalandan mysteerejä.

Nalandan perintö: buddhalaisuuden ja tieteen vaikutus Aasiaan.

Vaikka Nalandan opetusmonasteri tuhoutui 1200-luvulla, sen vaikutukset ovat edelleen vahvasti läsnä Aasian kulttuurissa ja ajattelussa. Buddhalaisuuden filosofiset periaatteet ja tieteelliset innovaatiot levisivät laajalle Nalandan ansiosta ja inspiroivat muita oppilaitoksia Intian niemimaalla ja muissa maissa.

Nalandan opetusmonasterin tarina on lopulta tarina ihmisen uteliaisuudesta, tiedonjanosta ja halusta jakaa tietoa muiden kanssa. Se muistuttaa meitä siitä, että tieto on aarre, jonka jokaisen sukupolven on suojeltava ja jota tulisi jatkuvasti kehittää.